Voihan unettomuus. Nyt kun talo on tullut eikä enää tarvi valvoa öitä aikatauluja miettien, niin enköhän onnistunut polttamaan raksalla selkäni niin pahasti, ettei kolmeen yöhön ole nukkumisesta tullut yhtään mitään. Nämä on näitä blondina olemisen iloja. :/ Viime yönä luovuin taistelusta kolmen aikaan ja miehen herätessä neljältä tivasin joko lähdetään raksalle. 😀 No hieman ennen viittä oltiin pelipaikoilla ja mikä ihana rauha tontilla olikaan. Muutama lintu lauloi, mutta muuten oli aivan hiljaista ( paitsi raksarakki uikutti kokoajan kun olisi pitänyt kiveä heittää) ja aurinko oli juuri noussut. Työt jakautui seuraavasti: minä maalaisin otsalaudat, ja mies alkoi tekemään tallin ruoteita loppuun. Aikuisiällä on tullut jostain hankittua korkeanpaikankammo, ja vaikka telineet olivat vain muutaman metrin korkeudessa niin niillä keikkuminen hirvitti. Pikku sydänkohtauksista huolimatta sain otsalaudat maalattua kahteen kertaan ja siirryin auttamaan tallin katon kanssa.

Kahteen kertaan maalatut otsalaudat

Puolen päivän aikaan lopeteltiin hommat tältä päivältä ja oli aika unohtaa raksa hetkeksi. Se kävikin näppärästi kun otettiin vene auton perään ja lähdettiin katsastamaan Valkeakosken vesistöä. Pirkanmaalla ei ole ennen tullutkaan veneiltyä, joten katseltavaa riitti eikä raksa käynyt mielessäkään. Mikä oli niin rentouttavaa että nukahdin. 😀  Kaikinpuolin kiva päivä, nyt jaksaa huomenna latoa tiilet katolle. Sitten onkin katon osalta talo valmis ja voi siirtyä maantasolle ahertamaan. 😉

 

Koiraakin alkaa rakentaminen ramaisemaan.